Lampaan Keritseminen Saksilla
Haastavin aloittelijalle on keritä mahdollisimman nopeasti ja saada mahdollisimman vähän osumia nahkaan. Nuoret joita keritään ensimmäistä kertaa saa yleensä enemmän osumia nahkaan koska hyppivät kerinnän aikana enemmän ja nahka on ohut ja löysä. Haavat parantuvat yleensä hyvin, mutta arpi jää nahkaan. Haavat tulisi heti puhdistaa. Villan voi jo kerinnän yhteydessä lajitella, värin ja kuidun mukaisesti. Vatsavilla sopii hyvin huovutukseen. Kerityt lampaat 16. 10. 2013. Aloittelija keritsee ensimmäinen lammas yleensä 1, 5 h. Lammasta nostetaan välillä ja hierotaan, että veri pääsee liikkumaan, jos keritään siten, että lammas on sylissä tai pöydällä. Jos joutuu sitomaan lampaan jalat Jos sidot eläintä tilapäisesti kerinnän yhteydessä niin käytä vanhoja sukkahousuja (joustaa) Voit sidota oikeanpuoliset jalat ja vasenpuoliset jalat yhteen. Jos sidot etujalat yhteen ja takajalat yhteen niin ne usein onnistuu potkaista itsensä irti sidoksesta Sidokset pitää poistaa kun keritsee vatsan alta ja jalkojen väliin.
Kerintä ja lajittelu - Google Slides
Hölmistynyt karitsa Vähitellen villa on kertynyt pärekoppaan, josta se puristettunakin pyrkii valumaan yli. Villaa tulee hyvin ja lammas alkaa näyttää kovin kynityltä. Villojen ottaja on tällä kertaa huovuttaja, joka käyttää sitä erilaisiin käsitöihin. Lampaan tapa on nuolla paljastunutta nahkaansa; siinä maistuu mukavasti suolaisuus. Vaikka Siiri menettää villansa pääsiäiseksi jolloin saattaa olla vielä kylmää, lammas ei Antin mukaan palele. Lampailla on paksu nahka ja ne pärjäävät kylmässäkin. Vetoa lammas vain ei siedä. Vanhaan aikaan lampaat eivät saaneet edes vettä talvien mittaan, vaan pärjäsivät puhtaalla lumella. Antti sanoo, että kylmä kasvattaa komeimman villan. Karitsat ovat odottaneet malttamattomina Siiriä. Joskus kun emo pääsee omiensa joukkoon, karitsat katsovat sitä hölmistyneinä. Emoa pitää hetken aikaa nuuskia ja varmistua, että pienentynyt tulija on oma äiti. Lähteet: YLE Häme
- Kuinka saada six pack n
- Ensimmäiset päivät vauvan kanssa - Vauva - Sinun vaiheesi - Libero
- Basilika eteerinen öljy
- 30 x tekemistä Tampereella: Parhaat ravintolat, nähtävyydet ja aktiviteetit - Kotiliesi.fi
- Pentik helmiina lamppu
- Siroliuska-aralia | Honkasen Puutarha
- Tolvilassa Viialassa pidettiin ainutlaatuinen keritsemiskurssi - Akaan Seutu
Lampaat suhtautuvat keritsemiseen eri tavoin. Osa makaa rauhallisena ja jopa "auttaa" keritsijää, kun taas toiset ovat hyvin hermostuneita. Osa saattaa jopa ruveta hyperventiloimaan. Jos näin käy, lopeta keritseminen ja rauhoita eläin, ja jatka vasta kun eläin on täysin rauhallinen. Jotkut tykkää, jos saavat leipäpalasen purtavaksi kerinnän aikana (jos seisoo kerintäpenkissä). Kerintä käsin Rauhallinen puhe ja laulaminen saattavat rauhoittaa hermostunutta lammasta, kun taas osa pitää siitä, että saa jauhaa leipää toimenpiteen aikana Keritsemisen oppimista on prosessi, minkä vuoksi keritseminen on hyvä tehdä kokeneen kollegan kanssa ensimmäiset 2–3 vuotta. Varmista, että paikka on rauhallinen ja ettei lähistöllä liiku ulkopuolisia tai koneita Kerintä käsin Aloittelijat sopii aloittaa kerintä hännästä. Myös selkä on hyvä paikka harjoitella. Pyydä ohjaajasi leikkaamaan ensimmäinen kohta paljaaksi ja jatka sitten siitä. Lampaat pelkäävät eniten, kun niiden kaulaa ja päätä keritään. Pässit eivät pidä siitä, että niiden kivespussiin kosketaan, joten älä tee sitä enempää, kuin on tarpeen.
Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Sieltä molemmin puolin lammasta irtoava villalevy halkeaa, niin että villat lähtevät putoamaan alas pitkin lampaan kylkiä. Keritseminen etenee vähitellen kohti takapäätä ja alas kylkiä. Tyrväntöläinen tyyli Työvälineinä Antilla ovat lyhyet pyöreäteräiset taloussakset, joissa on hyvin käteen istuva kahva. Pyöreä terä ja aina muutaman millin taaksepäin leikatessa suuntautuva veto suojelevat lampaan nahkaa vahingoilta, mikäli se sattuu tempomaan. Lyhyillä saksilla työ tosin on hidasta. Se käy keritsijän voimille ja sormille. Nyt Siirin kanssa meni aikaa kaikkiaan tunnin verran. Antti sanoo, että joku nopea keritsijä saattaisi neuvoa, ettei se noin käy. Voi olla, mutta tämä on vanha talon paikallinen tapa. Siiri suhtautuu hyvin tyynesti keritsemiseen. Välillä Antti pitää kahareisin lampaan aloillaan ja kynii niskaa, välillä pitää sitä kaulasta ja napsuttaa saksiaan pitkin kylkiä. Missä käsi ei kunnolla ahtaassa paikassa taivu, Hepe auttaa irrottelemalla villoja ja leikkaamalla säikeitä. Palkkiona Siiri saattaa saada jyviä.
Siiri-lampaan villat olivat talven aikana kasvaneet komeiksi, säikeen pituus oli toistakymmentä senttiä. Kun Antti Rytkönen kerii lampaansa vanhaan tapaan, Siirin kanssa meni pääsiäisen alla aikaa tunnin verran ennen kuin kopassa oli pari kiloa villoja. Hyvävillainen Siiri ja sen kaksi karitsaa välttyivät joutumasta pääsiäispöydän päähenkilöiksi. Keritsemisessä vasen kylki on jo menossa. Hepe on auttamassa Anttia. YLE / Markku Karvonen Antti kasvattaa lampaita Hattulassa vanhassa Tyrvännön pappilassa. Hän sanoo leikillään, että lampaan kasvattaminen on niin opettavaa, rentouttavaa ja luonnetta koulivaa, että yksinvaltiaana hän saattaisi määrätä lampaan jokaiselle suomalaiselle. Ensimmäinen operaatio on erottaa Siiri sen kahdesta karitsasta, jotka pyrkivät herkeämättä seuraamaan emoaan ja määkivät sen perään. Antti selittää tapaansa keritä, tai kuten hän sanoo kyniä. Työ alkaa Siirin komeista niskavilloista ja etenee alas kaulaa kohti rintaa. Sen jälkeen on aika halkaista villa selän puolelta.
Lammas on monipuolinen kotieläin Lampaita pidetään vaatimattomina eläiminä, jotka selviävät vähällä ravinnolla ja karuissa oloissa. Rehujen määrä ja laatu vaikuttavat kuitenkin paljon lampaiden kasvunopeuteen. Lampaiden määrä on Suomessa jatkuvasti vähentynyt. Joillekin lampaiden kasvatus on mielenkiintoinen harrastus, mutta viime vuosina sen merkitys myös yritystoimintana on kasvanut. Lampaat ruohonleikkureina Lammas on märehtijä, joten se syö pääasiassa nurmea. Kevyet ja sorkkajalkaiset lampaat pystyvät liikkumaan vaikeakulkuisissa maastoissa, löytävät vähäisetkin ruohotupsut ja syövät laitumensa tarkasti. Ne ovat oivallisia maisemanhoitajia ja ruohonleikkureita. Lampaat pitävät viljelemättömiä joutoalueita kunnossa ja estävät niitä kasvamasta umpeen. Suomessa oma lammasrotu Suomessa on oma lammasrotu, suomenlammas. Se on hedelmällinen rotu, joka tuottaa keskimäärin enemmän karitsoita kuin useimmat muut lammasrodut. Suomeen on viime vuosina tuotu useita liharotuja, joita risteytetään suomenlampaan kanssa.
Lampaan kerintää Syrjälän tilalla - YouTube
Keritseminen tapahtuu joko keritsinkoneella, käsikeritsimillä tai tavallisilla saksilla. Keritsemisen yhteydessä lampaiden sorkat leikataan ja raspataan. Karitsoiden ruokinta Vastasyntyneen karitsan tärkein ravinto on maito. Mikäli karitsa ei saa riittävästi maitoa uuhelta, voidaan karitsalle antaa myös lehmän ternimaitoa. Vähitellen karitsa kehittyy märehtijäksi. Noin kahden kuukauden ikäisenä karitsa pystyy syömään hyvin nurmirehuja. Karitsat teurastetaan yleensä silloin, kun ne painavat noin 40 kiloa. Nopeimmin kasvaneet karitsat ovat noin 4 kuukauden ikäisiä ja hitaimmin kasvaneet lähes vuoden ikäisiä. Keskimääräinen teurasikä on Suomessa 6 - 7 kuukautta. Kasvunopeuteen vaikuttavat ruokinta ja perinnölliset tekijät. Keskimäärin karitsa syö 0, 5 - 3 kiloa rehua päivässä. Määrä vaihtelee runsaasti rehuista sekä karitsan iästä, koosta ja kasvunopeudesta riippuen. Lisää lampaasta lukumäärä SUomessa noin 129 000 Tärkeimmät rodut Suomenlammas: lyhythäntäinen, väriltään valkoinen, ruskea, musta tai harmaa Texel: kookas, väriltään valkoinen, nenä musta Rygja: pääosin valkoinen, aikuisena hopeanharmaita.