Hyvä Saattohoito Suomessa
Lääkkeistä löytyy hyvä lievitys kipujen ja muiden sairauden oireiden hoitoon. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja fyysisiin oireisiin vaikuttavat myös psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset seikat. Ihminen kantaa koko elämäntarinaansa mukanaan. Siinä on iloa ja huolta, valoa ja synkkyyttä. Kuoleman lähestyessä ihmisen mieleen voivat pysähtyä vanhatkin asiat, jotka saavat aikaan rauhattomuutta. Niistä voi olla tärkeää saada puhua. Kun pohdimme, olemmeko tehneet kaikkemme potilaan kärsimyksen lievittämiseksi, on olennaista käydä lääkehoidon lisäksi läpi myös ei-lääkkeelliset keinot, kuten fysioterapia, rauhoittava kosketus, toisen ihmisen turvallinen läsnäolo sekä mahdollisuus puhua mielessä olevista asioista. On myös hyvä miettiä, mikä voisi vahvistaa potilaan kokemusta arvostuksesta persoonallisena ihmisenä. Olisiko se mahdollisuus kuunnella mielimusiikkia, olisiko se oma kotoa tuotu peitto tai tutun lukulampun valo? Olisiko se joustavuus vuorokausirytmissä tai vaihtoehdot aterioilla?
Ukkoskuurot iskevät - varoitus rankkasateista annettu
- Hyvä cv
- Kylmä sota loppuu Neuvostoliiton hajoamiseen – HiMa
- Uutiset suomessa
- Volkswagen vetokoukku varaosia | Takapään osat - Autopurkaamot.com
- Kiss suomessa
- Suomessa ei ole yleistä asevelvollisuutta | Hagerlund.net
Maria sairastuu äkillisesti kesämökillä ja tulee sairaalasta kotiin pyörätuolissa. Lääkärit eivät pääse yksimielisyyteen sairauden laadusta, tai onko sitä ensinkään olemassa. lue lisää... Nuortenromaani Perhonen vatsassa Nordbooks 3/2018 Vähän ennen näytelmäkerhon ensi-iltaa kasiluokkalainen Tuulia sairastuu Crohnin tautiin. Tärkeintä on, etteivät kaverit saa tietää kivuista ja ripulista, ei edes paras ystävä Sirja. Lastenkirja Seeprakoiran seikkailut Nordbooks 2/2015 Annika, Saara ja Janne innostuvat kesälomalla videokuvauksesta. Pääroolin saa pian perheen Veijo-koira, josta kekseliäät lapset puvustavat ensin lohikäärmeen ja sitten seepran. Vaan mitä käy, kun seepra karkaa? Ilkikurisen ja yllätyksellisen kuvakirjan kuvittajana Aura Ijäs. Kuka? Olen 35-vuotias toimittaja-kirjailija-lääketiedekirjoittaja-kääntäjä-valokuvaaja, jossa on myös taiteilijan, kokin, vammaisaktivistin ja maailmanparantajan vikaa. Viime aikoina eniten on kiinnostanut meditaatio ja muu aivohakkerointi. Minulta on julkaistu seitsemän romaania aikuisille ja yksi nuortenromaani.
Hyvä saattohoito vaatii paljon Saattohoito vaatii asumisyksiköltä ja saattohoidettavan omaohjaajalta paljon. Mahdollisuus saattohoitoon kehitysvammaisen omassa kodissa pitäisi kuitenkin olla tarjolla, mikäli kehitysvammainen asukas tai hänen omaisensa niin toivovat. Tämä vaatii henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä työnantajan panosta työvuorojärjestelyissä. Jotta hyvä saattohoito asumisyksikössä olisi mahdollista, tulisi miettiä ainakin seuraavia asioita: Onko työntekijöillä riittävästi rohkeutta kohdata kuoleva ihminen ja hänen omaisensa? Onko työntekijöille järjestetty riittävää koulutusta saattohoidosta ja onko yksikössä työntekijöitä, joilla on kokemusta saattohoidosta ja voivat siten tukea ja auttaa omahoitajaa? Onko työntekijöillä matalan kynnyksen terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamaa tukea esimerkiksi kunnan kotisairaanhoidon kautta? Esimerkiksi kivunlievitys on asia, joka herättää paljon kysymyksiä. Miten kotihoidossa voidaan taata kehitysvammaisellekin kuuluva hyvä kivunhoito?
SAATTOHOITOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET Suomessa saattohoidon ohjauksen perustana voidaan pitää Lääkintöhallituksen vuonna 1982 sairaanhoitolaitoksille antamia ohjeita terminaalihoidosta. Vaikka ohjeet kumottiin jo 1990-luvun alussa, niiden periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia. Ohjeissa korostetaan kuolevan ihmisen saattohoidon inhimillisyyttä ja tarpeettomien hoitotoimien välttämistä sekä potilaan mahdollisuutta elää elämänsä loppuvaihe ilman vaikeita oireita tai kipuja haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Ohjeissa painotetaan potilaan toivomusten huomioon ottamista ja sitä, ettei häntä pidä jättää yksin, ellei hän itse ole niin toivonut. Hoitopaikan valinnassa korostetaan potilaan oikeutta valita koti- ja sairaalahoidon välillä. PALLIATIIVINEN SEDAATIO Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan tarkoituksellista potilaan tietoisuuden alentamista lääkkeellisin keinoin. Toimenpiteen tavoitteena on lievittää potilaan sellaisia sietämättömiä oireita, jotka eivät reagoi tavanomaisiin hoitokeinoihin.
Hyvässä saattohoidossa potilaan oireita lievitetään ja hänen läheisiään tuetaan mahdollisimman tehokkaasti. Saattohoidossa tarvitaan monenlaista osaamista, ja sitä toteutetaan moniammatillisissa tiimeissä. SAATTOHOITOPÄÄTÖS Saattohoito on tärkeä hoitopäätös, joka on tehtävä potilaslain mukaisesti yhteisymmärryksessä potilaan tai hänen lähiomaisensa, muun läheisen tai laillisen edustajan kanssa. Saattohoidosta sovitaan yhdessä potilaan ja hänen niin toivoessaan hänen läheistensä kanssa. Keskustelussa tarvitaan usein moniammatillista ryhmää. Saattohoitopäätös voi olla yksi hoitolinjapäätös tai lopputulos pitkästä prosessista. Itse päätöksen saattohoidosta tekee potilasta hoitava lääkäri tai useampi lääkäri yhdessä. Päätös edellyttää, että saattohoitoa voidaan tarjota ja potilaalle voidaan tehdä yksilöllinen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon potilaan tarpeet ja yksilölliset toiveet. Saattohoitopäätös ja siihen osallistuneet on kirjattava potilasasiakirjoihin. Saattohoitopäätöksen teko voi olla vaikeaa, ja potilaan ja hänen läheistensä kohtaaminen herättää pelkoa.
Oireita lievittävää hoitoa annetaan sairauden kaikissa vaiheissa. Sen sijaan palliatiivinen hoitolinjaus on tarpeellista tehdä, kun jäljellä olevan elämän pituuteen ei voida enää vaikuttaa ja hoidon tavoite on oireiden lievittäminen ja mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Saattohoitopäätös tehdään, kun kuoleman odotetaan tapahtuvan lähipäivien tai -viikkojen aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen on varmistettava Oireita lievittävän hoidon osaamista tarvitaan hoivayksiköistä erikoissairaanhoitoon, ja se kuuluu osaksi kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden perustaitoja. Nykyisin oireita lievittävä hoito ja saattohoito eivät sisälly riittävästi terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden perusopetuksen ja jatkokoulutuksen opetussuunnitelmiin. Suosituksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden oireita lievittävän hoidon ja saattohoidon osaamista lisätään sen varmistamiseksi, että saatavilla oleva hoito on asianmukaisesti toteutettua ja laadukasta.
