Itämeren Syvin Kohta
1. Itämeri oli ennen järvi Itämeri syntyi noin 10000 sitten mannerjäätikön vetäytyessä kohti pohjoista. Jäätikkö painoi peruskallion lommolle, ja sulamisvesistä muodostui ensin makean veden Baltian jääjärvi, myöhemmin Yoldianmeri, joka oli yhteyksissä Atlantin valtamereen. Voimakkaan maankohoamisen myötä yhteys valtamereen katkesi 7500 sitten ja nykyisestä Itämerestä tuli jälleen järvi, jota kutsuttiin Ancylusjärveksi. Toisen järvivaiheen jälkeen Tanskan salmien kautta pääsi jälleen virtaamaan valtameren suolaista vettä – 4000 vuotta sitten muodostui Limneanmeri. Nykyinen Itämeri on ollut olemassa noin 2000 vuotta. Maanpinnan kohoaminen on tällä hetkellä voimakkainta Itämeren pohjoisosassa, Kemin edustalla, missä maa kohoaa 7-8 mm/vuosi. Haminan edustalla kohoaminen on vain 1-2 mm/vuosi. Perämerestä saattaakin tulevaisuudessa muodostua järvi, sillä valtamerien vedenpinnan kohoaminen ei riitä kompensoimaan maanpinnan kohoamista Itämeren pohjoisosassa. Kuva 1: Perämerestä saattaa saattaa tulla 2000 vuoden kuluttua Peräjärvi.
Yamato kohta
Mikäli suolapulssit kuitenkin ovat hyvin epäsäännöllisiä ja harvoin tapahtuvia, voivat ne pahentaa Suomenlahden happikatoa entisestään: yksittäisen suolapulssin positiivinen vaikutus yltää Gotlannin altaalle saakka, jolloin Gotlannin vanha ja hapeton pohjakerroksen vesi siirtyy pakotettuna kohti Suomenlahtea, missä pohjan happikato saattaa pahentua entisestään. Viimeisin merkittävä suolapulssi koettiin tämän vuoden tammikuun alkupuolella. 6. Suomenlahden samein vesi lilluu Pietarin ja Suomen etelärannikon edustalla Itämerellä pintavirtaukset etenevät vastapäivään. Tällöin esimerkiksi Suomenlahden etelä- ja lounaisosaan Viron edustalle saapuva pintavesi on peräisin etelämpää Itämereltä. Vastaavasti virtauskenttä kääntyy Pietarin edustalla siten, että Suomen rannikon edustalle vesi virtaa pinnassa idästä. Neva -joki on Itämeren pahimpia saastuttajia ja sen epäpuhdas vesi leviää osittain pintavirtausten mukana myös Suomen etelärannikon edustalle jatkaen matkaansa kohti lounais- ja länsirannikkoamme.
Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella on voimakas suolaisuuden kerrostuneisuus Itämeressä on murtovettä, joka on sekoitus makeaa ja suolaista vettä. Jokien valumavedet sekä sadevesi tuovat pinnalle makeaa vettä, kun taas Tanskan salmien kautta saapuu pohjakerroksessa hyvin suolaista vettä. Itämeren keskimääräinen suolaisuus on n. 7 promillea eli viidesosa valtamerien suolaisuudesta. Erikoista Itämeressä on voimakas pystysuuntainen suolaisuuden kerrostuneisuus: pohjassa vesi voi olla jopa yli kaksi kertaa pintavettä suolaisempaa. Voimakas halokliini eli suolaisuuden harppauskerros korostuu erityisesti Suomenlahdella, missä veden sekoittuminen pystysuunnassa on voimakkaan halokliinin vuoksi heikkoa. Tämä puolestaan pahentaa pohjan happikatoa ja lisää leväkukintojen riskiä. 5. Itämerelle saapuvat suolapulssit tärkeitä pohjaveden uudistajia, mutta vaaraksi Suomenlahdelle Toisinaan suolapulssit tuovat Tanskan salmien kautta Itämerelle suolaista ja hapekasta valtameren vettä, joka uudistaa vesivarastoja pohjakerroksessa.
Gotlannin allas tai Gotlanninmeri on Itämeren laaja keskusallas Ruotsin ja Baltian maiden välissä. Se jaetaan kaikkiaan neljään altaaseen: itäiseen, läntiseen ja pohjoiseen Gotlannin altaaseen sekä Gdańskinlahteen. Gotlannin altaan kolme osaa ympäröivät Ruotsille kuuluvaa Gotlannin saarta: Itäinen Gotlannin allas sijaitsee Gotlannin itäpuolella ja on kolmesta altaasta laajin. Sitä rajoittavat idässä Baltian maat ja Riianlahti, etelässä Gdańskinlahti, lännessä Bornholmin allas ja läntinen Gotlannin allas sekä pohjoisessa pohjoinen Gotlannin allas. Alueen syvin kohta on Gotlannin syvänne, 249 m. Läntinen Gotlannin allas sijaitsee Gotlannin länsipuolella. Sitä rajoittavat lännessä ja pohjoisessa manner-Ruotsi ja etelässä Öölanti. Sen rannalla sijaitsevat Västervik, Valdemarsvik ja Visby. Läntisen Gotlannin altaan alueella on Itämeren syvin kohta Landsortin syvänne, 459 m. Pohjoinen Gotlannin allas sijaitsee Gotlannin pohjoispuolella. Se rajoittuu idässä Suomenlahteen, etelässä itäiseen Gotlannin altaaseen ja Riianlahteen, lännessä läntiseen Gotlannin altaaseen ja pohjoisessa Ahvenanmereen ja Saaristomereen.
Itaemeren sylvan kohta in real life
NASA:n satelliittikuva viime kesältä paljastaa karun totuuden. Tässä tapauksessa pitkä ja heikkotuulinen hellejakso käynnisti kukinnat. Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa. Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton. Artikkelien selaus
Maanpinnan kohoaminen on voimakkainta Perämeren pohjois- ja luoteisosassa. (kuva: Markus Mäntykannas/MTV) 2. Itämeren keskisyvyys on vain noin sadasosa valtamerien keskisyvyydestä Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, mikä on noin 1, 7% Atlantin valtameren syvyydestä. Itämeren syvin kohta on 459 metriä ( Landsortin syvänne), joka sijaitsee Gotlannin ja Tukholman välillä. Suomenlahden syvin kohta on vaivaiset 121 m ja tämä sijaistee Tallinnan koillispuolella. 3. Itämeri on maailman saastunein meri Veden vaihtumisaika Itämeressä on jopa 50 vuotta ja se pääsee vaihtumaan käytännössä vain kapeiden Tanskan salmien kautta. Itämereen laskee runsaasti jokia, ja valumavesien mukana tulee paljon ravinteita ja epäpuhtauksia. Jokien makea vesi laskee Itämeren pintaveden suolaisuutta kasvattaen pystysuuntaista suolaisuuseroa, minkä myötä happikadon riski kasvaa meren pohjassa, sillä veden pystysuuntainen sekoittuminen vaikeutuu suolaisuuseron myötä. Kuva 2: Suomenlahden itäosaan laskeva Neva-joki on merkittävä Itämeren saastuttaja laivaliikenteen ohella (kuva: Markus Mäntykannas, Pietari 4/2015) 4.
Itaemeren sylvan kohta in nj
- Tiesitkö nämä 8 asiaa Itämerestä? – Sään takaa
- Virkattu soikea liina ohje and chicken
- Uudenmaan lvi-huolto oy
- 9 Luovutusvoitto tai -tappio (3013) - vero.fi
Kuva 3: Itämeren keskimääräinen pintavirtauskenttä (kuva: Markus Mäntykannas/MTV) 7. Vuorovesi-ilmiö vaikuttaa myös Itämerellä Itämeressä vuorovesi-ilmiö on heikko, mutta toisinaan sen voi havaita. Tyypillisesti ilmiön vaikutus vedenpinnan korkeuteen on vain muutamia senttimetrejä, mutta Tanskan salmien tienoilla sekä itäisellä Suomenlahdella on muutamaan otteeseen havaittu yli 10 cm:n suuruisia vaihteluita. 8. Kumpuaminen kylmentää pintavesiä ja altistaa leväkukinnoille Kesäisin rannikkojen edustalla tapahtuva kumpuamisilmiö, jossa syvemmältä saapuu pintaan kylmää ja ravinnerikasta vettä, voi lisätä leväkukintojen riskiä viileälläkin säällä. Kumpuaminen itsessään saattaa muutamassa vuorokaudessa kylmentää pintavettä jopa 10 asteella ja työntää lämpimämmän pintaveden rannikon edustalta kohti avomerta. Kumpuamistilanteen laukaisee esimerkiksi etelärannikollamme vähintään muutaman vuorokauden jatkunut, yli 7 m/s lännen puolelta tai rannikoista poispäin puhaltava tuuli. Kuva 4: Kumpuaminen, ravinnerikkaat valumavedet ja pohjan happikato voivat antaa siemenen pinnan sinileväkukinnoille.
Olen Elossa! Hei! Anteeksi hiljaiselo viimeisen parin kuukauden aikana! Pyhitin tämän ajan graduni kijoittamiseen joten en ehtinyt kirjoittamaan blogia. Vielä on loppukokeet ynnä muut koulujutut hoidettavana ja asunto tyhjennettävänä sillä muutan takaisin Jenkkeihin. Ihan selvillä vesillä ei siis vielä olla Kaikki on … Continued Nurkassa Tuntuuko joskus että olet maalannut itsesi nurkkaan? Lokeroinut itsesi ja oman identiteettisi niin että olet jumissa? Monesti ei edes huomata että ollaan jouduttu siihen tiettyyn lokeroon ja jos huomataankin niin silloinkaan ei tehdä muutosta. Miksi? Yleensä syynä on pelko ja … Continued Mikä SCD? Ajattelin tänään edelliseen postaukseeni liittyen valottaa miksi päädyin noudattamaani ruokavalioon ja miten se on muuttunut. Toivon että tästä joku samankaltaisten ongelmien kanssa kamppaileva saa apua. Kerroinkin edellisessä postauksessa lyhyesti vatsaoireistani, turvotuksesta/nesteen kertymisestä, nivelsäryistä, lihassäryistä, mahakivusta, ummetuksesta, ripulista, ja väsymyksestä.