Faktoja Suomen Kielestä
- 10 hauskaa faktaa maailman kielistä – EF Blog Suomi
- Faktoja suomen kielestä
- Tietoa Vantaasta - InfoFinland
Eikä mikään estä sanomasta joukkoviestimiä (lehdistöä, radiota, televisiota, kirjallisuutta, elokuvaa) pelkästään viestimiksi, jos selvyys ei siitä kärsi. Samaan tapaan sanotaan ruotsiksi ja englanniksi monesti pelkästään medier, media. Usein suomessa näkee myös sellaista sanaa kuin "joukkotiedotusvälineet". Siitä olisi jo aika päästä eroon. Se on laahaavan pitkä ja sitä paitsi harhauttava, kun se tähdentää vain yhtä viestinnän eli kommunikaation puolta, tietojen jakamista. Esim. useimmat radio- ja televisio-ohjelmat vaikuttavat viesteillään kuitenkin myös tunteisiin ja asenteisiin, valveuttavat, viihdyttävät, joskus ärsyttävätkin. Elokuvissa ja kirjoissa, jotka nekin ovat joukkoviestimiä, on paljon sellaisia, jotka eivät tiedota mitään mutta viestivät silti. Muissa kielissä ei "joukkotiedotusvälinettä" vastaavaa ilmausta juuri käytetä (huom. kuitenkin venäjä, jonka sredstva massovoj informatsii on suomennettuna juuri "joukkotiedotusvälineet"). "daatat" = tiedot, anteet Yhtä ikävä istukas kuin nuo "faktat" ja "mediat" on "daatat".
10 hauskaa faktaa maailman kielistä – EF Blog Suomi
Tekstinsyöttönopeuden parantaminen on kuitenkin mahdollista. Jos samassa näppäimessä on useampia kirjaimia, tekstinsyöttö ei nopeudu, mutta virheet vähenevät. 9. Puheen nopeutta kirjoittamisessa ei luultavasti saavuteta Puheen nopeus on noin 150 sanaa minuutissa. Harjaantunut kirjoittaja kirjoittaa noin 100 sanaa minuutissa pöytätietokoneella, mutta noin 60 sanaa minuutissa älypuhelimella. Huippunopeudet ovat Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan noin 80 sanaa minuutissa sekä suomen kielellä että englanniksi. Vielä kymmenen vuotta sitten nopeimmat kirjoittivat vain noin 40 sanaa minuutissa. Tulevaisuudessa päästään ehkä 100 sanaan minuutissa, mutta puhenopeus jäänee haaveeksi. 10. Nopeuden mittaamiseen on oma yksikkönsä Tekstinsyöttönopeus mitataan satunnaistetuilla ja kieltä edustavilla fraaseilla. Sanan pituutena käytetään 5 merkkiä, jotta eri kieliä voidaan vertailla. Kirjoitusnopeus ilmoitetaan sanoina minuuttia kohti (words per minute). Aalto-yliopiston kirjoitustestin voit tehdä täällä.
- Miten vähentää kailua
- Mihin aikaan eurojackpot tulokset 19
- Faktoja suomen kielestä 2019
- Lihasten nopea kasvu, miten? - Kuntoilu ja kuntosalit - Suomi24 Keskustelut
- Google sites kirjaudu sisään
- Jyväskylän kangaskauppa
- Länsi uudenmaan edunvalvontatoimisto
- B12 suihke apteekki
- Faktoja suomen kielestä
- Iittala oiva
- Kahdella peukalolla kirjoitat nopeammin – ja 9 muuta faktaa kännykällä näpyttelystä | Oppiminen | yle.fi
Faktoja suomen kielestä
![](https://3.bp.blogspot.com/-ylm4d67alLQ/VqolN17opDI/AAAAAAAALY4/iU40AP3v1EU/s1600/Fotolia_86018346_S.jpg)
Pinta-ala on noin 240 km 2, josta 2 km 2 on vettä. linkki Vantaan kaupunki: Perustietoa suomi | ruotsi | englanti Historia Vantaan alueella on asuttu hyvin kauan. Asutuksesta on löydetty jäänteitä, jotka ovat jopa 7000 vuotta vanhoja. Nykyinen Vantaa on syntynyt entisen Helsingin pitäjän alueelle. Helsingin pitäjän historia ulottuu 1300-luvulle asti. Helsingin pitäjästä tuli ensin Helsingin maalaiskunta, sitten Vantaan kauppala vuonna 1972 ja lopulta Vantaan kaupunki vuonna 1974. Vantaan kehittymiselle on ollut tärkeää sijainti pääkaupungin Helsingin naapurina. Tärkeät tiet, kuten tie Turusta Helsingin kautta Viipuriin ja myöhemmin rautatie Helsingistä pohjoiseen, ovat kulkeneet Vantaan läpi. Teiden ja rautatien varrelle on syntynyt teollisuutta ja asuinalueita. Vantaa on edelleen tärkeä liikenteen keskus. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttä on Vantaalla. linkki Vantaan kaupunki: Kaupunginmuseo suomi | ruotsi | englanti
Tietoa Vantaasta - InfoFinland
Useimmiten se voidaan korvata tutulla sanalla tiedot; niinpä semmoinen tieteenala kuin databehandlingslära on suomeksi tietojenkäsittelyoppi. Ruotsin datamaskin on vuorostaan suomeksi tietokone. (Viime vuosina se on ruotsissa lyhennyt asuun dator, eikä oikeastaan mikään estäisi käyttämästä suomessakin samantapaista johdosta tieturi. ) On kuitenkin tapauksia, joissa pelkkä tiedot tuntuu "daattojen" vastineeksi liian väljältä. Tämä sana ei näet tarkoita mitä tahansa tietoja vaan nimenomaan ajattelun, päättelyn, laskutoimituksen, automaattisen tietojenkäsittelyn tms. lähtökohtana olevia tietoja, siis niitä tietoja, joiden on oltava "annettuina" ennen kuin niistä voidaan johtaa jotain uutta. lauseessa "Uutta tietoa voidaan kehittää vain huolellisiin huomioihin perustuvista daatoista" ei "daattoja" hevin voi vaihtaa "tiedoiksi". Latinan sana data, johon "daatat" perustuu, on monikkomuotoinen partisiipin perfekti verbistä dare 'antaa' ja merkitsee siis alun perin 'annettuja'. 'Antamista' merkitsevästä verbistä on käännöslainana saatu myös ranskan donnée 'tieto', samoin saksan Angabe, ruotsin uppgift ja venäjän monikollinen dannyje.